torstai 19. huhtikuuta 2012

Eat Pray Love


Kuva: Alexandre Paris

 Oletko jo lukenut tuon kirjan Eat Pray Love – omaa tietä etsimässä? Tai oletko käynyt katsomassa kirjasta tehdyn elokuvan? Entä tiedätkö intialaisia guruja, joita voi käydä halaamassa, ja näin saada voimaa elämäänsä? Kai olet lukenut haastatteluja nuorista menestyneistä viihdetaiteilijoista, joka ovat löytäneet sisäisen rauhan itämaisesta uskonnollisuudesta?

Minä olen aloittanut tuon kirjan lukemisen. En saanut luettua loppuun, kun minua alkoi ahdistaa kirjan new age-hengellisyys. Kuuntelen paljon musiikkia yhtyeeltä, jonka laulaja on asunut vuosia Intiassa ashramissa. Viime aikoina olen naisten lehdissä nähnyt haastatteluita iskelmätähdeltä, joka on löytänyt onnen intialaisen gurun opetuksista ja järjestää enkelihoitoja. Mitä ilmeisimmin henkisyys on pop. Kuitenkin juuri ne nuoret aikuiset, jotka innostuvat henkisyydestä, eivät löydä vastausta henkiseen   etsimiseensä kristinuskosta?

On toki paljon hienompaa matkata Intiaan mietiskelemään, kun tulla sunnuntaiaamuna kirkkoon? Tai löytää oma henkilökohtainen guru Balilta kuin käydä juttelemassa kotosuomessa ammattiauttajan kanssa. Mutta vaikka kuinka haluaisi laittaa tämän henkisyyden hömppäkoriin tai sanoa, että synti se on, joka viekoittaa ihmisen pois Jumalan läheisyydestä, täytyy vastata kysymykseen miksi Raamatun ilmoittama Jumala ei kelpaa?

Pitäisikö Intiassa olla kristillinen luostari? Vai mistä minä tiedän, voi siellä vaikka ollakin. Pitäisikö Balilla päivystää kristitty guru länsimaalaisten turistien kysymyksiä varten? Miten kristillisen uskon tarjoama hengellisyys muotoutuisi tähän päivän todellisuuteen? Minusta tätä pitää pohtia, sillä huomaan, että siihen henkiseen tai hengelliseen kaipuuseen voisi vastaus löytyä sen Jumalan luota, johon minä uskon. Kolmiyhteinen Jumala ja Raamatun sana luovat minulle sen pohjan, joka kestää. Eat, pray, love sisältyvät siihen. Jeesus asetti ehtoollisen, jonka ääreen kristityt kokoontuvat. Varhaiskirkon ajoista lähtien kristittyjen ateriayhteys on ollut tärkeää, vaikka nykyaikana tuo ateriointi on seurakunnassa vaihtunut kahviin ja pullaan. Rukous on keskeisellä sijalla uskon ja jumalasuhteen hoitamiseen ja rakkaus kantaa meidät yli viimeisen rajan.

1 kommentti:

  1. Tämä Blogger on hämmentävä. Loin blogin asettelun toisella ohjelmalla, ja tsekkasin ulkoasun, se oli hyvä. Safarilla avattaessa blogin asettelu tekstin ja kuvan suhteen on aivan erilainen. Tosi kummallista. Pahoittelen Safarin käyttäjiä, tää näyttää ainakin mulla kummalta.

    VastaaPoista