Kirjava kevät

Olin vuonna 2010 kesätöissä Nokian seurakunnalla. Vietin kesäni leireillen Urhatun kurssikeskuksessa, mutta niinä päivinä ja viikkoina, kun minulla ei ollut leiriä, majailin Kanttorilassa. Kanttorila on pieni omakotitalo, joka ilmeisesti on toiminut aikoinaan seurakunnan Kanttorin asumuksena. Talo oli viehättävä ja sen huoneeni seinissä olleet tapetit olivat kauniit ja vanhanaikaiset.  Portaat narisivat ja muutenkin talo huokui mystistä ja entisaikaista tunnelmaa. Alakerrassa sijaitsi keittiö, askarteluhuone sekä Vihreä huone. Jostakin syystä en suuremmin viettänyt aikaa vihreässä huoneessa, vaikka väri onkin yksi suosikeistani. No, jokatapauksessa! Alakerrassa oli vielä yksi huone, joka oli todella, todella mielenkiintoinen ja se herätti huomioni suuresti. Suuri, aikoinaan ehkä olohuoneen virkaa toimittanut tila, oli muutettu Godly Play-huoneeksi, joka oli ainoa laatuaan Suomessa. Godly Play on menetelmä, missä kauniiden tavaroiden ja lelujen avulla kerrotaan jokin Raamatun kertomus kuin leikkinä. Pääsin muutamaan otteeseen seuraamaan leikkituokiota ja yksi niistä on painunut mieleeni todella vahvasti.


Erään kerran huoneessa esitettiin nimittäin tarinaa Nooasta ja vedenpaisumuksesta. Henkeäsalpaavan tarinanhan tuntee varmasti jokainen: ihmiset ovat kaikessa kurjuudessaan sössineet maailman ja ympäristön todella huonoon jamaan ja tästä suivaantunut ja pettynyt Jumala päättää aloittaa kaiken alusta. Hän pyytää Nooaa rakentamaan arkin, keräämään sinne perheensä ja kaksi eläintä kustakin lajista. Sen jälkeen arkki lähtee pitkälle seilingille, joka kestää koko Jumalan langettaman rankkasateen ajan – 40 päivää ja 40 yötä. Kun sade vihdoin lakkaa ja tulvavesi laskee, Jumala antaa Nooalle kehotuksen tulla pois arkista perheineen ja eläimineen. Sovun ja rauhan merkiksi Jumala piirtää taivaalle kauniin sateenkaareen. Se annetaan merkiksi liitosta ihmisten ja itsensä kanssa, että Jumala, kaikessa rakkaudessaan, ei enää koskaan anna ihmisten hukkua. Ja juuri tässä kohtaa, kun leikinohjaaja kertoi tämän kohdan tarinasta meille, tunsin olevani turvassa. Ei enää koskaan. Ikinä!

 Sateenkaari ei kuitenkaan ole symbolinen merkki vain kristityille. En tarkasti tiedä, missä vaiheessa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat ottaneet tunnuksekseen sateenkaaren, mutta näin on jossakin aikojen saatossa tapahtunut. Monissa tapahtumissa, kuten Pride- kulkueissa, sateenkaaren kaikki värit liehuvat ja liputtavat tasavertaisuuden ja rauhan sanomaa. Hämmentävää kyllä, olen kuullut joidenkin ihmisten olevan kuitenkin kuin kahden tulen välissä pohtiessaan sateenkaarta ja sen merkitystä. Monet miettivät sitä, kenelle sateenkaari kuuluu ja kuka on ominut ja mitä. Itsekin olen joutunut vastailemaan näihin kysymyksiin, sattuneista syistä. En kuitenkaan ole koskaan nähnyt mitään epäselvää tai ristiriitaa siinä, miten ja miksi sateenkaarta erilaisissa tilanteissa käytetään: minulle kaikki värit, joita taivaalle piirtyvä sateenkaari sisältää, kertovat Jumalan rakkaudesta ja armosta. Uskon ja haluan luottaa siihen, että kaiken mustan ja synkeän keskellä, nämä värit loistavat jokaiselle!

Suomessa kirkko on ollut kovan myllytyksen ja pyörityksen keskellä, koskien juurikin näitä ”sateenkaarevia” asioita. Tiedän, että asia voi olla monelle kipeä eri syistä, eikä kaikkia tyydyttäviä päätöksiä, lausumia tai muita ratkaisuja saada aikaiseksi kenties koskaan. Yhä uudelleen ja uudelleen kädet ristiessäni kuitenkin toivon, että me ihmiset todella pääsisimme yhteisymmärrykseen siitä, mikä todella on tärkeää. Me tarvitsemme toisiamme ja armoa, Raamatun sanaa ja yhteisiä hetkiä kirkonpenkissä. Me tarvitsemme rukousta, musiikkia ja rakkautta. Me tarvitsemme valoa ja ruokaa, huolenpitoa ja onnistumisen kokemuksia. Kaikki tämä olisi mahdollista saavuttaa, jos uskaltaisimme astua ulos kuorestamme ja nähdä samalla tavalla, kuin Jumala meidät näkee. Hänen armostaan meidät on tänne luotu, loistamaan yhtä kirkkaina kuin sateenkaaren kaikki värit. Ei Jumala katsele meitä erilaisina ja outoina, lihavina tai laihoina, homoina tai heteroina. Ei hän näe meitä miehinä tai naisina ja tyttöinä ja poikina. Hän katsoo ja näkee meidät rakkaina lapsinaan, joille hän on valmistanut varman ja hyvän paikan Hänen vierellään. Joten haloo: miksi meidän tulisi kuluttaa aikaa ja energiaa kiistelläksemme asiasta täällä? Uskoisin, että meillä on paljon tähdellisempääkin tekemistä, ja haluaisinkin nyt haastaa juuri Sinut pohtimaan, mitä sateenkaari sinulle kertoo? Minulle se on merkki uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Kaikessa kauneudessaan se viestii minulle tasa-arvosta ja kunnioituksesta, sekä lohdutuksesta – myrskyjen jälkeenhän sateenkaari loistaa aina kirkkaimmin!

Taru Spännäri

vs. nuorisotyönohjaaja

Ps. Olet sydämellisen tervetullut Kymin seurakunnan ja Kymenlaakson Setan puolesta, yhteiseen sateenkaarimessuun. Tule kanssamme kuulemaan rakkaudesta ja armosta Kymin kirkkoon tulevana sunnuntaina 15.4., kello 18.00. Ovella ei kysytä papereita – tule juuri sellaisena kuin olet! Messun jälkeen tarjoillaan kirkkokahvit viereisellä Helilän seurakuntatalolla!