Mikä on ihminen?

Vuoden 1962 voittajakuva

Kuudenkymmenen vuoden Every World Press Photo -kilpailun voittajakuvat ovat kauheaa katsottavaa. Käytännössä pelkkää sotaa, nälänhätää, tappamista, tuhoa, pelkoa. Ihan hirveitä kuvia, K18-materiaalia. Katsoin ja mietin paria asiaa:

- Ensinnäkin: miksi kaikesta siitä kauniista, mitä maailmassa tapahtuu, ei saada näin koskettavia kuvia? Tai miksi ne eivät voita kilpailuja? Mistä linkistä löydän kuudenkymmenen vuoden parhaat kuvat inhimillisyydestä, välittämisestä, rakkaudesta, elämästä? Jos ne ovat hautautuneina kotialbumeihin, voitaisiinko ne etsiä esille, ihan vaan malliksi ja esimerkiksi siitä, että ei maailma voi olla vain vihaa, kärsimystä, pelkoa ja kipua? En uskalla enkä halua ajatella sitä vaihtoehtoa, että niitä kuvia ei ole.

- Toiseksi: mikä meihin ihmisiin on mennyt? Olisiko aika tehdä jotain, muuttaa suuntaa, oppia virheistä? Katsoa noita kuvia ja todeta, että ei koskaan enää tätä.

Jossain opin, että rakastamaan oppii vain siten, että tulee itse rakastetuksi. Luulen, että vihaamiseen pätee samanlainen sääntö. Tuloksia voi katsella noista uutiskuvista. Itkettää.

- kolmanneksi: “Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat!” Ps. 8:5

Anna-Tiina